Oon saanu tosi hyvin ommeltua kaikkia keskeneräisiä juttuja. Silti tuntuu, että tää on yhtä tuotesuunnittelua! Oikeestaan mikään ei oo niin hyvä kuin olisin alunperin halunnut, kaikissa on jotain pientä tehtynä "sinnepäin". Jollei vika ole kaavassa, niin sitten toteutuksessa. :( Jotain sentään on tullut käytettyäkin, ja toivon että tulevaisuudessa enenemissä määrin.
Ihan ensimmäiset velour-housut. Velouria oli yllättäen todella vaikea ommella. Se venyi ja paukkui oikein olan takaa, eikä mikään sauma mennyt niinkuin strömsössä. Purkaa sitä ei voi yhtään, ja siitä muistona pari kivaa reikää keskellä kangasta. Ompelin "vähän" väärin, eikä edes väsyttänyt!
Taskut meni ihan päin honkia. Ne on eri kohdissa ja eri korkeudella, yhden reiän sain paikattua sydämellä. Tulipahan ainakin harjoiteltua vaikka minkä näköstä ommelta. Ei näitä voi käyttää edes kotona.
Tasku aiheutti päänvaivaa jos toistakin. Miehusta venyi mukavasti ommellessa, mutten jaksanut korjata, koska housut oli muutenkin ihan täyttä shittiä. Tuli todettua, että koko oli ainakin passeli 68.
Nää on nyt sitten samalla kaavalla Metsolan joustofroteesta, mutta ilman kaarroke-leikkausta. Takana on piiloketku, ja pääntie sekä kädentiet on käännetty resorilla. Seuraavaksi laitan kyllä kanttaukset ja olkanepparit.
Näyttää meinaan tosi rumalta toi takaosa, enkä tullut ajatelleeksi, että vetskari selässä/niskassa saattaa tuntua vauvasta epämiellyttävältä.
Perushousut alkaa jo sujua rutiinilla. Nää on leikattu reiluilla saumanvaroilla kuuskymppisen kaavalla, ja niistä tuli tosi isoja! Mutta ah, kerrankin varmasti käyttöön tulevia pöksyjä. Ne minihousutkin oli tosi käteviä kun Rontti oli pikkupikkuvauva. Vauva se on vieläkin. :)
Vaihoin blogini osoitetta nekkumaasta pikkupiltiksi (http://pikkupiltti.blogspot.com) ja näyttää siltä että vaikka vanhat lukijani näkyvät lukijoina sivuillani ette vissiin näe uusia postauksiani? Jokatapauksessa siellä on nyt arvontaa pystyssä uuden nimen johdosta eli tervetuloa :)
VastaaPoista