Amiksessa opettaja meni sanomaan, että sitä ärsyttää, kun "vaatetusalan ammattilaiset" puhuu puvun kaula-aukosta. Sen jälkeen sama asia on ärsyttänyt mua. Kuunnelkaa esimerkiksi selostusta linnanjuhlista: aika usein naisten KAULA-AUKKO ei voisi olla syvempään uurrettu. Onko niillä oikeasti kaulassa aukko? Kerran olen nähnyt eräällä mummolla kaulassa aukon. Se hengitti sen kanssa.
Itselläni on ollut ompeluksien kanssa nyt pääntieongelma. En oikein tiedä, millaisia muutoksia kaavaan tulisi tehdä, että pääntie olisi sopivan kokoinen, jotta pää mahtuu siitä läpi suuremmin kiskomatta, mutta joka ei kuitenkaan lörpsöttäis joka suuntaan. Alan ymmärtää nepparilistoja ja napituksia vauvojen vaatteiden PÄÄNTIELLÄ.
Kävin avoimessa päiväkodissa, jossa oli Me&I esittelijä. VIRHE! Voi että ne oli ihania, haluan ne kaikki! Kotiäitiys ilmeisesti surkastuttaa aivoja, koska en mä koskaan halua edes itselleni niin kalliita kleedjuja. Aikuisena vaatteen käyttöikä kuitenkin lasketaan vuosissa, eikä kuukausissa niinkuin vauvoilla. En mä sieltä sitten kuitenkaan mitään ostanut, mutta sain inspiksen omiin pikku ompeluksiini.
Kuvassa ylhäällä siis Me&I inspiraationa syntynyt sienitunika ja passelit leggarit sieniresoreilla. Setistä tuli oikein toimiva tuota pääntietä lukuunottamatta, ja menee vielä pitkään! Tunika on tehty raglanhihaisen T-paidan kaavalla leventämällä ja pidentämällä helmaa summamutikassa. Hihoihin laitoin resorit, koska vain tasosaumalla sais siistimpää jälkeä, ja sitä mulla ei valitettavasti ole :(. Helman kyllä saumuroin ja käänsin ompelukoneen joustavalla suoraompeleella, jolloin tulos oli yllättävän hyvä! 8euron sienikankaasta jäi sen verran, että siitä tekaisee vielä yhdet leggarit. Tän setin hinnaksi tuli siis ehkä noin 5 euroa.
Inspiraation lumoissa sitten tilasin Myllymuksuilta taas "jotain pientä" samalla kun tilasin kaksi pakettia neppareita :D Aina tässä käy näin!
