Ex-pöytäliina

Äidin kellarista löytynyt jo hieman kulahtanut pöytäliina sai uuden elämän hameena.

1. Ensin piirretään ympyrä, jonka kehä on oma lantionympäryys leveimmältä kohdalta. Näin Hame menee alakautta päälle. Netistä löytää laskureita, jotka laskee valmiiks ympyrän säteen piirin pituuden perusteella. En mä noita enää muista, lukioajoista kun on jo tovi vierähtänyt. Kaava mitataan keskelle pyöreää pöytäliinaa.

2. Leikataan (tai käytetään vanhojen jumppahousujen resori) ja ommellaan venyttäen se paikalleen. Kannattaa neulata se ensin paikoilleen, niin tulee joka puolelle yhtä paljon venytystä. Neuloja ei kuitenkaan kannattais kauheesti saumurille tehdessä käyttää (terä hajoaa), mut ku varovasti ompelee niin...

3. Sovitetaan, ja mitataan oikea helman pituus, joka merkitään nuppineulalla. Mitataan vyötärökaitaleesta (tai siis tässä tapauksessa resorista) joka puolelle yhtä pitkä matka. Näin Varmistetaan, että hameesta tulee joka puolelta yhtä pitkä. Takaa tosin voi olla vähän pidempi, jos tykkää.

4. Huomataan, ettei sopivaa vinonauhaa helman valmistamiseen ole, joten aletaan kuumeisesti etsitä varastoista kangasta, josta sen voisi valmistaa. 

5. Valmistetaan vinonauhaa 365cm, (tai siis helman piirin pituus) ja ommellaan paikoilleen. 

6. Nautitaan helposti valmistuneesta ihanasta täyskellohelmaisesta retrohameesta.

söpöilyhattu ja esimakua tulevasta

Joustofroteehousujen kaveriksi tein taas lippiksen vähän reilummalla kaavalla. Tarkotuksena, että peittäis korvat syksyn viimalta. Ihan kiva tuli, vaikka korvat tulee koko ajan näkyviin ja kumppari takakappaleella on liian löysä. Hieman myös liian suippo laelta. Trikoovuori.

Pari mallikappaletta

Testasin paidasta jatkamani mekkosen kaavaa tolla yhdellä trikoolla, josta en oo saanu aikaseks mitään muuta kuin itelle aikoinaan yhden paidan ja pari kestovaippaa. Se on ihana trikoo, mut jotenkin siitä on hankala toteuttaa mitään. Tästä tuli ihan kiva, vaikka ehkä pituutta olis saanu olla vähän enempi. Mekossa on puolivuori valkoisesta trikoosta.

 Olalle olisi sopineet tosi hyvin napit, mutta mun yli 10 vuotta vanhasta ompelukoneesta on matkan varrella hukkunut napinläpipaininjalka. Pitää opetella ompelemaan ne käsin. Nepparitkin olis toimivat, ellei ne olis niin perkeleen tiukat. Ykskään kekara ei noita neppejä saa auki, mutta toivon että tää menis pään yli ilmankin neppoen avaamista. Helma on tehty kapealla kiertopäärmeellä, ettei pituus kärsi enempää. Tää onki enemmän tunika kuin mekko.

Somistin mekkoa vielä pikkuisella pitsirusetilla :)

Tämän 94 kokosen mekkosen kaava on Ottobren alushameesta muokattu. Siitä tuli liian leveä, koska ei mun silmä kertonut sitä kaavoitusvaiheessa. Saatan tehdä seuraavan version samasta kankaasta, mutta tolla ylemmän mekkosen kaavalla, hieman toki muunnellen pääntietä kapoisemmaksi ja helmaa leveämmäksi ja pidemmäksi. Saas nährä, saas nährä...

 Hamonen on kokovuoritettu Eurokankaan pinkillä puuvillastrechillä. Takana on piiloketju. Sitä on muuten aika hankala ommella kunnolla, jos ei ole piiloketjupaininjalkaa. Mikäköhän siinä on, että kaikki erikoispaininjalat on hukassa?? No, enivei, setin hinnaksi tuli materiaaleineen(myös lankoineen) 7,60€. Miehustapuuvilla oli omista varastoista.

 Ylipäätään mekko onnistui hyvin, ja ompelin sitä yli kolme tuntia. Tietty tää oli ensimmäinen ja sarjassa nopeutta tulis väkisinkin lisää. Myös sisältä mekko on katseenkestävä, sillä törsäsin vielä punaisiin huolittelulankoihin. Tähän asti oon vedelly värin kuin värin mustalla tai valkoisella. Veikkaisin samaisen mekon hinnaksi liikkeessä vähintään 35€.

Hiukan on muuten mukava huristella vastahuolletuilla ja öljytyillä koneilla! Suosittelen "vuosi"huoltoa lämmöllä.