Takki kevääksi

Kerran hyväksi koettu kaava päästi kolmannen kerran työn alle. Tällä kertaa koossa 86. Tyttäreni on aika sirpsakka kaksivuotias käyttäessään 1,5 vuotiaalle sopivia kokoja :P

 

Vuoritin takin tikkikankaalla, jotta sitä voi käyttää näin pakkasillakin. Vuorin ostin joskus jonkun verkkokaupan alesta.

 Napit löytyi aikoinaan Kaarinan jättirätistä. Harvoin löytää isoja ja värikkäitä nappeja!

Hupun kaavoitin hiippamaiseksi. Se pysyy vuorin ansiosta hauskasti pystyssä.

 

Väriyhdistemä voi olla joihinkin silmiin vähän hassu. Mä jotenkin tykkään, vaikka en niin sinisen ystävä olekaan. Ja lapsen päällä tää malli on supersöpö <3.

Värjäilyn tuloksia

Käytettynä ostetut takki ja housut oli ällöttävän vaaleanpunaiset. Värin valinta oli yllättävän vaikeaa, sillä normaalisti nopea vaistoni oli harvinaisen hiljaa valinnan hetkellä. Eikä aikaa ollut hukattavana, sillä kauppaseurana oli sekä mies, että lapsi. Tulos on kuitenkin hyvinkin silmää miellyttävä, eikä värjäämättä jääneet vaaleanpunaiset kohdat ole ollenkaan pahannäköisiä. Värjäsin näiden lisäksi myös valkoisen H&M imetys T-paidan.

Tripletti

Tripletti on DNA-juosteessa oleva kolmen nukleotidin emäksen jakso. Jokaistan jaksoa vastaan jokin kahdestakymmenestä aminohaposta.

Tripletti voi olla myös jotain paljon hauskempaa, kuten Metsolan joustofroteesta valmistetut pipo, tumput ja kauluri.

 Peruspipo samalla ohjeella kuin aiemmat pipot. Itselle sopivaksi muokattu, tosin siitä tuli vähän liian iso. Olen pienipäinen hyypiö.

 Nyt tuntuu olevan muodissa nää neulotut kaulurit. Meikällä ei sukkapuikot (enkä mä nyt ylipäätään tykkää olla puikoissa) pysy kädessä, niin ajattelin käyttää perinteisempää menetelmää.

Tämmönen kasa sillä menetelmällä sitten syntyi.

Kaupan päälle mätsäävät tumput

 Kaulurissa vielä takasauma ompelematta. Kaava on siis hyvin yksinkertainen, mutta menekki on aika suuri. Itkin verta.

Enää ei palella!

Setti piristää kivasti henkkamaukan alesta löytämääni perusmustaa villakangastakkia.

Takki

Samalla kaavalla kuin aikaisempi takki. Tällä kertaa 92 senttinen ja puuvillavuorilla:

66senttiselle mallille ei ihan vielä istu yli 90 senttiset vaatteet. :)

Tyytyväinen olen. Tulos on just sellanen ku pitikin :) Ensi kerralla ehkä kuitenkin se fleecevuori ja ehkä hiippahuppu? Kenties, kenties. Motivaatio on palannut, ja mieli tekis päästä suunnittelemaan uutta. Voi kun sais tehdä oikeesti jollekin käyttöön näitä, meillä ei oo nyt tarvetta millekään :(

takki syksyksi

Neidille ompelin muutaman vuoden päähän vuoritetun syys/kevättakin kaupungille. Kokona on muistaakseni 80cm. Miehustana on Tritexin alepalapuuvilla, ja vuorina Eurokankaan jotain tollasta ihanan pehmeää teddyä. Napit jättirätistä, kun en joutanut Turun reissulla uudelleen Triteksin nappitaivaaseen. Kaveriksi takille tein hatun samoista kankaista, tosin siitä tuli varmaan liian iso parivuotiaalle. Kaavana on Ottobre 1/2005 kääntötakki. 

Hattu näyttää vähän isolta...

Taakse kuului tamppi, mutta se jäi matkasta. Ehkä jossain vaiheessa...

Silitystä vaativa pipa suojaa korvat ihanasti.

Miehustaan tuli ihanat pienet taskut. Ompelu onnistui upeasti pahvikaavan avulla. Ei siis yhtään ryppyä kaarevan taskun reunaan!

Beige teddyvuori ja haalean keltaiset napit.

Tein ensimmäiset napinlävet tolla omalla koneella, ja niiden kestävyys vähän jänskättää. Nappien ompelu oli myös työn ja tuskan takana, ja taas muistin miten IN-HO-AN käsin ompelua.

On hienoa huomata, miten oon kehittynyt tässä reilun puolen vuoden aikana! Hurjaa! Oon paljon pikkutarkempi ja vaativampi itseäni kohtaan, ja koko ajan tulee parempia ja laadukkaampia tuotoksia.

söpöilyhattu ja esimakua tulevasta

Joustofroteehousujen kaveriksi tein taas lippiksen vähän reilummalla kaavalla. Tarkotuksena, että peittäis korvat syksyn viimalta. Ihan kiva tuli, vaikka korvat tulee koko ajan näkyviin ja kumppari takakappaleella on liian löysä. Hieman myös liian suippo laelta. Trikoovuori.

Takki ja kangaspäivitystä

Tein pöllösametista sittenkin sen kevät-takin. Kankaan riittävyys oli jokseenkin nafti. Sain leikkiä saumavaroilla, ja silti jäljelle jäi vain muutama hassu tilkku. Vuorina käytin punaista trikoota, joka nyt järkevästi ajatellen harmittaa. Paljon, paljon parempi olisi ollut Eurokankaan puuvillainen vuori. Mutta tehty mikä tehty, olen lopputulokseen jokseenkin tyytyväinen.

 Käytin Ottobre Design lehdestä jonkun tuulitakin kaavaa, kokoa 90jotain. En edes tiedä minkä ikäiselle lapselle kyseinen koko on (3vee?), mutta kaava näyttää olleen aika reilu. Inansa harmittaa, ettei takki ole kovinkaan tyköistyvä. Olis näyttänyt lapsen päällä söpömmältä niin.

Ripustusnauhasta on pikkuisen helppo laittaa takki roikkumaan, toivottavasti se ei kovin paljoa venytä trikoovuorta. Tuin sen kyllä ompeleella niskasaumasta, mutta noi saattaa silti olla hieman arvaamattomia.

 Kuvassa näkyy kaitaletasku. Pahoittelen kuvan väärinpäisyyttä, mutta pakko tunnustaa etten vaan osaa.

Pakko on myös tunnustaa, etten oo koulun jälkeen ommellu kaitaletaskua, ja sitä piti vähän harjoitella ennen varsinaisen työn tekemistä, sillä tosiaan uusia etukappaleita ei ollut varaa alkaa leikkelemään. Läppä peittää taskunsuun järkyttävän kotikutoisuuden hienosti! Vetskari jäi myös helmasta pikkuisen lyhyeksi, mutta arvelin, ettei se haittaa. Sen näkee sitten.

Takki tuli aika tyyriiksi. Sametti ja resorit oli Myllymuksuilta, vetskari ja tukikankaat Turun Varitista ja vuori Turun Jättirätistä. Hintaa tälle tuli n. 20 euroa ilman töitä.

Varitissa on muuten maailman ihanin mummo, joka on ainakin satavuotias. Käykää siellä ostoksilla, jos kulttuuripääkaupungissamme pyöritte. Se antaa aina tuntuvat alennukset ja on aina niin iloinen, vaikka jo viisi vuotta sitten valitti reumaansa ja oli jäämässä eläkkeelle. Mutta pieni varoituksen sananen, siellä harvemmin on sitä, mitä lähtee hakemaan. Löytöjä sieltä kyllä tekee, sillä nippeliä ja nappelia on joka lähtöön! Liike sijaitsee toispuoljokkee Yliopistonkadulla yliopiston puolella toria.

Ostin Metsolalta vähän lisuketta varastoihin. Taaimmainen on trikoo, täyskeltainen farkkua ja muut joustofoteeta.

Lupaan olla ostelematta enää yhtään mitään uutta ainakin puoleen vuoteen, tää on riistäytynyt ihan käsistä! Mulla kun ei täällä tuntemattomassa kaupungissa ole mitään tekemistä ja istun kotona lapsen kanssa aamusta iltaan. Järkihän siinä menee ellei ole jotain projekteja. En mä normaalisti näin paljon ompele. Nyt on leikattuna yhdet housut, yhden kesämekon tuunaus ja pari vaippaa.