Pöksyjä ja kapalo

Nyt päästään asiaan! Eli siis vaatteisiin. Olen koulutukseltani (en pidä tätä ammattina, koska oikeasti olen ihan täysin surkea ompelija) pukuompelija, eli vaatteiden pitäisi olla lähellä sydäntäni. Koulussa tuli trauma istuviin naistenvaatteisiin, sillä olen itse kohtuu rintava ja hartiaton, eikä mun päälle voi mitenkään tehdä hyvältänäyttävää vaatetta. Trikoovaatteet sensijaan ovat pop.

Trikoohousujen kaava on otettu perus potkarin kaavasta leikkaamalla tossuosat pois ja lisäämällä sinne resorit. Kuvassa näkyvät mustat harjoittelukappaleet ovat elävä todiste siitä, että pikkiriikkisten tossukappaleiden ompelu ei ole tämän äidin vahvinta alaa.

Housut valmistuvat nopeasti ja vaikein ommeltava on haarat. Haarapala on tehty huolittemalla tuplakankaat yhteen, ja kiinnittämättä se haarasaumaan siksakilla. Mikäki ommel menee vinoon, huolittelu näkyy oikealla puolella. Kankaiden huolittelu saumaan ei onnistunut, vaan lopputuloksena oli tippa linssissä ja haaruksissa kasa reikiä.

Yllä meidän (eli äidin) lempparit, jotka on koko ajan käytössä!



Pari päivää ennen tytön syntymää päätin ommella kapalon varmuuden vuoksi. En ollut koskaan nähnyt sellaista livenä, enkä oikein tiennyt miten se edes toimii. Valmiita kaavoja oli lähes mahdoton saada, joten improvisoin googlen kuvahaun kanssa kaavan fleecekapalolle.

Mitta keskeltä pussi pohjaan on muistaakseni 56 senttiä, ja se on ihan hyvä koko meidän Rontille. Siistimpää jälkeä olisi tullu, jos olisin jaksanut ommella mustaa kaitaletta reunoihin. En jaksanut, joten tyydyin huolitteluun. Pussi suu on ommeltu suoralla ompelleella.