Haalarihousut

 Ompelin metsolan ruiskukka velourista Monnille haalari-housut. Pointti tässä lähinnä oli tuon kaavan piirtäminen, sillä sopivaa valmis kaavaa ei löytynyt mistään. On hankalaa päättää mitä kaikkea näihin ihaniin housuihin haluaa laittaa. Ensinnäkin materiaali. Tuleeko vuoritus, kanttaus vai molemmat? Vetoketju eteen taakse vai ei ollenkaan? Tuleeko napit vai ei? Resorit, käänteet vai kuminauhat lahkeisiin? Entä taskut tai jokin applikaatio? Näistä tuli nyt tämmöset. Olisin halunnu tehdä yksivärisestä joustofroteesta taskuilla, mutta tällä kertaa ei kankaan pituus riittänyt. :(

Täällä vielä!

Ettepä tainnut tätä päivää nähdä tulevaksi ;) Pienesti aikaa edellisestä postauksesta, kun on pitänyt keskittyä koulunkäyntiin. Olen mä silti silloin tällöin jotain pientä näperrellyt.


Ensimmäinen tuotos pitkään aikaan oli tämä n. 90 cm huppari. Materiaalina musta joustofrotee ja huppu on vuoritettu trikoolla. Jännitti ihan hirveesti alkaa tekemään, kun en ollut pitkään aikaan tehnyt yhtään mitään. Ompelin tän sitten kerralla kokoon ja tuli todella hieno ja hyvä. Olen tosi tyytyväinen kaavoitukseen ja ompelujälkeen.

Hiippahuppu ei mahtunut ihan kokonaan kuvaan

Hirvi kurkkaa molemmista taskuista

 Kuvat on huonoja, koska vasta harjoittelen tuon objektin kanssa kuvaamista. Huppari on vielä aika iso Monnille, että kasvua odotellessa :) Vois kyllä tehdä toisen pienemmän.

Tunikamekko. Rypytyksessä on käytetty kuminauhaa.

peruspaitoja

Oon löytänyt kirppiksiltä jo vaikka mitä kleedjua seuraavaa kokoa, joka kovaa vauhtia on tulossa käyttöön. Vaatetta on siis ihan hurjasti, ja sain vielä kaverilta kolme muovipussillista lisää. Hukun. Kesäksi on kyllä taas tarvetta, koska saadut vaatteet on sen verran isompia. Tässä kuitenkin muutama peruspaita kokoa 86.

Metsätrikoosta perus pitkähihainen paita, jonka olalla pari nepparia. Hihat on käännettävät, että olisi vähän kasvuvaraa. Pääntie venyi, vaikka kuinka yritin parhaani :(. Mä kuitenkin niin tykkään tästä kuosista <3

 En vielä tiedä, voiko taaperolla käyttää kesällä tälläistä hihatonta, vai meneekö se liian härskiksi. En myöskään tiedä miten pääntie toimii. Musta tuntuu, että ne venyy väkisinkin liikaa. Plus kanteista tulee aina liian paksut! Pitäis kehittää joku muu systeemi reunoihin, alavarat tai jotain.

Pipa ja nappeja

Kevät tekee kovaa vauhtia tuloaan, ja kohta saa vaihtaa keveämpää pipaa päähän. Innostuin kokeilemaan kaavaa niin Rontille kuin itsellekin. Valitettavasti mamin malli ei uniltaan nyt pääse esittelemään uutta asustettaan, mutta paras kaverinsa toimii avustajana.

 KÄ-HE-Ä pääkallopipa on hieman joustavaa collegea. Kaava olisi saanut olla hieman pidempi, jotta menisi kunnolla ruttuun. Tuplacollege on myös sen verran paksua, ettei se ihan helepolla laskeudu kauniisti. Kaava oli kuitenkin sellainen, ettei vuoriosaa voinut leikata toisesta kankaasta.

 Ruttupipo, joka ei mene ruttuun :)

 Kokeilin ihan mutu-tuntumalla neliötrikoopipoa, tarkoituksena selvittää sopiiko se mun vamma-päähän ollenkaan malliltaan. Tää on joustavaa trikoota molemmin puolin, ja tilkuista ommeltu.

Applikaatioharjoitteluna tein hätäpäissäni kirsikat. Musta niistä tuli ihan kivat, tosin ensi kerralla käytän samanväristä alalankaa, ja katson että ylälanka on pujotettu oikein. Harmillisesti miehusta meni applikoidessa vähän ruttuun kirsikoiden välistä :(.

 Ihan ookoosti tää istuu, vois toki olla vähän jotenkin.. parempikin. Mulle ei vaan sovi mitkään pipot. Koskaan.

Isotädiltä sain hipelöitäväksi kolme pussukkaa wanhoja nappeja sieltä, täältä ja tuolta. Osa on 60-luvulta, osa jo edesmenneen isomummon perintöä ja osa isotädin lapsuuden aikaisista vaatteista. Voi että siellä oli kyllä ihania aarteita, ja nappasin sieltä itselleni toki ne kaikkein ihanimmat. Nyt vaan sitten käyttöä niille! Aika harvoin napitan vaatteita, mutta nyt olis kyllä syytä!

paituleita ja sammakkopylly

Tässä on ihan perus t-paita kesäksi. Kokeilin kirjekuoripääntietä, kun nuo nepparit jotenkin tuntuu mulle kettuilevan. Onnistui ihan hyvin ja musta perus t-paidasta tuli oikein sievä. Mä alan toisaalta olla aika kyllästynyt kirkkaanpunaiseen. Tytöllä on ollut sen väristä vaatetta melkeimpä koko talven.

Löysin kirppikseltä tälläisen ihanan turkoosin liivarin EUROLLA. Minä, joka en koskaan tee löytöjä, olen kerrankin onnistunut!

Tein vähän kaavakokeilua tämmöisistä lökäpöksyistä pitkillä resoreilla ja kuminauhavyötäröllä. Lasten pukineiden peruskaavoja -kirjasta jäljensin 80 senttiset housut, joista yritin parhaani mukaan kuositella muotolaskokset pois. Sitten madalsin haaraa ja otin vähän sivulta väljyyttä. Peruskaavat on mun mielestä tosi pusseja ja isoja, ja niitä on pakko aina vähän omien kykyjen mukaan muokata. Lyhensin lahjetta ja nostin vyötäröä lähes vyötärökaitaleen verran. Taitaa olla neidille vielä isot, mutta kokeillaan huomella päälle :)

Mietin pitkään mitä kivaa laittaisin pöksyihin. Ei mitään monimutkaista, koska ei hermo kestä. Niimpä syntyi iloinen Saku-sammakko keskelle housujen takasaumaa.

Housuille pitää vielä tekasta sopiva paita, mutta se onkin sitten tulevaisuuden blogitekstin juttuja...

Kankaita taas

Nyt on kangasvarastot niiiiin täynnä, että jottai pitääs alakaa teheräkkii. Metsolan viimeisistä aleista hätäpäissäni tilasin jotain ja ne olikin sitten tosi kivoja juttuja :)

Oon tykästynyt ruiskukkakuosiin, vaikka joidenkin mielestä se saattaa olla liian räikeä. No nyt mulla on sitä velourina odottelemassa inspiraatiota. Froteina tuli turkoosia ja punamustaraitaa. En tiedä vielä mitä näistä puuhailis, mutta enkähän mä jotain saa aikaiseksi. Trikoita on nuo kaksi muuta.

Ihanaa kun tulee kesä!! Vitsit, jotenkin on tää arki vienyt kaikki mehut, eikä sitten niin pieninä vapaahetkinä raaski alkaa ommella. Kiva kuitenkin, jos olet vielä jaksanut pysyä lukijana, vaikkei päivitykset oo enää niin moninaisia kuin "ennenvanhaan"!

Kesän innoittamana

Lähdin intoa puhkuen uuteen projektiin, johon päätin käyttää yhtä Tritexin kesäisistä trikoista. Löysin inspiraationi kirjaston Ottobre-lehdestä; ihana, kesäinen body.

En ole millään tavalla taiteellinen tai keksi itse ideoita mihinkään, joten mun pitää aika usein kopioida muita. Siispä päätin applikoida bodyyn jo aiemmin nähdyn pupun.Tein tarkkaa työtä, ja olinkin varsin tyytyväinen lopputulokseen.

Käyn kuumana kaksoisneulaan. Oikeasti. Johnny Depp ei ole mitään! Taidan jopa äänestää sitä vaaleissa, olis parempi ehdokas ku ykskään virallisista vaihtoehdoista. Käänsin siis kaitaleet kaksoisneulalla, kuten ehkä jo arvasit ;) Kaikki meni loistavasti. Olin todella tyytyväinen. Pupu meni just niinku pitikin, kaitaleet meni ihan nappiin. Mutta sitten päästiin niihin neppareihin, jolloin huomasin...

 ..Että olin applikoinut sen pupun väärälle puolelle kietaisubodyä. Arvaapa ottaako päähän!? Laitoin nepparit sitten kuitenkin niin, että pupu tuli päälle. Se ei nyt ihan ole kaavan mukainen, mutta välläkö häliä. Ei tässä maailmassa muutenkaan mikään mene niinkuin pitäisi. ANARKIAA!!

Tälläinen bodystä piti kaavan mukaan tulla

Lisää kankaita

Eurokankaasta löysin muutamaa trikoota varastoihin. Jokaista on varmaan 1,5 metriä, ja setin hinnaksi tuli hiukan yli 30 euroa.

Tämän canvas-kankaan ostin aiemmin syksyllä takkikankaaksi, myös Eurokankaasta.

Lisäksi ostin valkoista, ruskeaa ja yhtä kuviollista fleeceä varastoihin inspiraation aikoja odottelemaan. Fleecestä saa yleensä hyvän vuorin takkiin.

Huomaa, että tykkään värikkäistä kuviollisista kankaista. Kukat, tähdet, satuolennot, selkeät, toistuvat kuviot, eläimet.. lista on loputon! Värikkääseen, jopa räikeään tykkään kuitenkin liittää aina jotain, joka hillitsee kokonaisuuden näyttäväksi, mutta kuitenkin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Eli joko ylä-tai alaosa on sitten yksivärinen.

Jos Ronja isona haluaa pukeutua beigeen ja luonnonvalkoiseen, se on täysin mun vika! Ihanaa, kun vielä saa pukea lapsensa niin kuin itse haluaa!

Applikointia

Yritin väsäillä pientä kuvallista yksinkertaista yhden kankaan applikointiohjetta.

1. Tulosta netistä tai piirrä paperille haluamasi applikointikuva. Jäljellä halutessasi kuva pahville. Pahvikaava säilyy, ja se on helpompi jäljentää myöhemmässä vaiheessa kankaalle.

 2. Kiinnitä applikoitavalle kankaalle/trikoolle/velourille siihen sopiva tukikangas, ja kaksipuoleinen liimakangas. Liimakangas silitetään leivinpaperin läpi. Sen silikoni estää liimaa tarttumasta mihinkään muualle. Anna hetki jäähtyä.

3. Jäljennä kuva lyijykynällä (tai jollain perkeleen kangaskynällä jos alat hifistellä) liimakankaaseen.

 4. Leikkaa applikaatio irti

 5. Hahmottele taideteoksen paikka miehustassa. Joskus miehusta on myös hyvä tukea asiaankuuluvalla tukikankaalla. Silitä applikaatio kiinni miehustaan.

 6. Liimaamisen JÄLKEEN kysy miehen mielipidettä. Miehen mielestä kuvat ovat vähän väärässä kohdassa, mutta jos lisäät vielä tuohon tollaisen ja laitat sen näin, siitä tulee hyvä. Toimi miehesi ohjeiden mukaisesti.

 7. Säädä koneesi tiheälle siksakille. Koneissa on paljon vaihtoehtoja säädöille, ja kannattaa kokeilla tilkulle, että värit ja ommelleveys tuntuu itsestä hyvältä. Plussaa on, jos se myös näyttää hyvältä.

 8. Älä unohda irtirevittävää tukikangasta miehustan nurjalle puolelle. Käytän itse huokeaa kertakäyttöistä tyynyliinaa, joita saa supermarketista viikottaisella kauppareissulla.

 9. Ompele applikaatio reunoja myötäillen. Tältä työ näyttää takaa. Ylimääräisen tukankaan voi repiä tai leikata varovasti pois.

10. Jos olet tyytyväinen lopputulokseen, onneksi olkoon! Jos et, mieti mikä meni pieleen ja yritä muistaa se seuraavalla kerralla.


Applikointionnea!!

Valmiissa Ottobre-lehden kaavan rungolla tehdyssä paidassa on olalla prym-nepparit. Kokeilin paidassa ekaa kertaa kaksoisneulaa, ja sain siitä uuden parhaan ystävän <3

Green zone

Jotain uutta Metsolalta. Pikkuisen vihreää kaiken punaisen keskelle. Ehkä kevättä rinnassa? Tästä vielä jotain kyllä kehkeytyy!