29. joulukuuta 2011

Tauko loppui

Reilun kolmen tunnin aikana väsäsin tytölle 80 senttisen trikooliivarin kukka-applikaatiolla, sekä 86 senttisen tunikan. Tyttö kasvaa kohisten, ja ehkä kohta uskaltaa arvioida kevään ja kesän koot. Tulispa jo uudet, keväiset kuosit kauppoihin!!

En ole "ihan varma" raitaliivarin väriyhdistelmästä. Tämä oli kuitenkin oikeastaan kaavakokeilu ja applikaatioharjoitus, joten ei niin harmita etten sittenkään käyttänyt vihreän sijasta turkoosia.  Työtavat on myös nyt sen verran kehittyneet, että keksin keinon vältellä noita saumurin ompeleiden näkymistä kainaloissa/olalla. Kuvassahan näkee vasemmalla (tai siis oikeasti oikealla) sisäolalla ompeleet. Jatkossa teen niin, että ensin ompelen resorin jousto-ompeleosuuden, sitten saumuroin sauman, ja sen jälkeen käännän resorin nurjalle. Näin saumurin ommel jää kaitaleen alle. Toivottavasti tajusitte.




Tein ensimmäistä kertaa tunikan tollasella kaavalla, jossa takakappaleen pääntie menee etukappaleen päälle antaen väljyyttä pukemiseen. Ihan hyvin onnistui mielestäni. Tässä tunikalla kokoa 86 cm, mutta ei ollut oikeita kokolappuja.
 Resorikanteissa kokeilin vähän uusia työtapoja. Nyt siis ensimmäinen ommel on tehty joustavalla suoraompeleella, ja koko komeus on käännetty siksakilla.

Näitä väännellessä alkaa kaivata tasosaumakonetta. Pitää laittaa lahjalistaan ensi vuodelle ;)
 Helma on käännetty ja kokeeksi ommeltu pelkästään siksakilla. Mun mielestä se toimii ihan ok noinkin, saas nähdä kestääkö käytössä.
 Alennusmyynneistä tarttui mukaan tytölle kirkkaan oranssit tregginssit ja hame :). Molemmat ovat Lindexiltä.

20. joulukuuta 2011

Taukoa

..Meillä kaapit pursuaa lapsen käyttövaatteita, enkä viitsi kovin paljoa tehdä valmiiksi etukäteen. Kokoja on hirvittävän vaikeaa ennustaa, ja meillä on täällä Suomessa kuitenkin kaikki neljä vuodenaikaa. Ronja käytti 68 kokoa puoli vuotta, ja nyt on koko 74 ollut käytössä rinnalla useamman kuukauden. Ei yhtään voi tietää onko kesällä koko 80 vai 86.

Oon pääasiassa joulukuussa ommellut vain jotain kavereiden korjausjuttuja ja sitten pipipussin, pari kaurapussia ja muutaman hernepussin. En varmaan hetkeen taas päivittele mitään, ellen saa jotain älytöntä inspistä. Pitää pysytellä pois ompelublogeista. ;)

 Kaverille niskanlämmittimeksi kaurapussi joulupakettiin. Tämä on kaksinkeraisesta kankaasta tehty. Sisällä joku lasten vuorikangas. Päällinen on mustaa pellavaa, tehty ikäänkuin tyynypäälliseksi. Toinen pääty on siis auki, jolloin päällisen saa tarpeen mukaan puhdistettua. Itselleni olisin tehnyt värikkäämmän, mutta lahjan saaja tykkää pelkistetystä.
 Rusetti.. No, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. Tämän mä vaan tein, en oikeastaan ajatellut mitään. Koska mä ylipäätään mitään suunnittelisin etukäteen?
 Sydänpussukassa sisällä makaronia. Sininen on hernepussi kaksinkertaisesta kankaasta. Tein ensin ampparitrikoosta, mutta oli pakko tehdä varmistuskerros, ettei lapsi saa herneitä kurkkuunsa. Nyt se alimmainen amppari kuultaa läpi.. Pinkki on kaurapipipussi tulevaisuutta varten, isompi pinkki on jo pakkasessa isojen ihmisten pipejä varten.
Oon todella laiska ompelemaan käsin, ja siks mun tekeleet näyttää aina viimeistelemättömiltä. Ompelen kaikki kääntöaukot aina koneella :D Tää olikin pelkkä kokeilu, aika hirvittävän näköinen. Ehkei se lasta kuitenkaan niin haittaa...

23. marraskuuta 2011

Ex-pöytäliina


1. Ensin piirretään ympyrä, jonka kehä on oma lantionympäryys leveimmältä kohdalta. Näin Hame menee alakautta päälle. Netistä löytää laskureita, jotka laskee valmiiks ympyrän säteen piirin pituuden perusteella. En mä noita enää muista, lukioajoista kun on jo tovi vierähtänyt. Kaava mitataan keskelle pyöreää pöytäliinaa.

2. Leikataan (tai käytetään vanhojen jumppahousujen resori) ja ommellaan venyttäen se paikalleen. Kannattaa neulata se ensin paikoilleen, niin tulee joka puolelle yhtä paljon venytystä. Neuloja ei kuitenkaan kannattais kauheesti saumurille tehdessä käyttää (terä hajoaa), mut ku varovasti ompelee niin...

3. Sovitetaan, ja mitataan oikea helman pituus, joka merkitään nuppineulalla. Mitataan vyötärökaitaleesta (tai siis tässä tapauksessa resorista) joka puolelle yhtä pitkä matka. Näin Varmistetaan, että hameesta tulee joka puolelta yhtä pitkä. Takaa tosin voi olla vähän pidempi, jos tykkää.

4. Huomataan, ettei sopivaa vinonauhaa helman valmistamiseen ole, joten aletaan kuumeisesti etsitä varastoista kangasta, josta sen voisi valmistaa. 

5. Valmistetaan vinonauhaa 365cm, (tai siis helman piirin pituus) ja ommellaan paikoilleen. 

6. Nautitaan helposti valmistuneesta ihanasta täyskellohelmaisesta retrohameesta.




22. marraskuuta 2011

Fleecehaalari

Kauppareissuille on kerrassaan kuormittavaa pukea lapselle aina paksu talvihaalari. Halusin tehdä fleecehaalarin vain ja ainoastaan tätä tarkoitusta ajatellen. Inspiraation lähteenä käytin tätä ja tätä. Molemmat on niiiin suloisia...

Mulla ei ollut valmista kaavaa, mutta ottobresta löysin vetoketjullisen yökkärin kaavan, johon lisäilin väljyyttä. Hupun kaavana käytin aiemmin tekemäni hupparin huppua, jonka muokkasin yökkärin kaavan PÄÄNTIELLE sopivaksi. Kaavaa piirtäessä tai sitä muokatessa kannattaa muistaa ainakin piirtää kaikki yhteenommeltavat saumat samanmittaisiksi. Siis ihan tarkistaa siitä kaavasta ennen leikkuuta, että ne ovat yhtä pitkät

Miehustana käytin viimeiset hiput sitä ihanaa fleeceä, josta oon aiemmin tehnyt vaippakuoren, liivarin, kapalon, ja takin. Aika paljon siis siitä palasta, joka mun mielestä oli tosi kallis kertaostoksena. Vuorina oon käyttänyt henkkamaukan, ei edes kovin vanhat, jo sisäreisistä puhkikuluneet lökärit. 

Työn valmistuttua mulle iski luovuuden tuska. Itseluottamuksen puute. Ei musta oo mihinkään. Miksi mä edes yritän kun aina vaan epäonnistun, eikä mistään tule niin hyvä ja käyttökelpoinen kuin se mun mielessä on. Mulla on mielikuvitusta vaikka muille jakaa, mutten koskaan osaa toteuttaa ajatuksiani konkreettisiksi asioiksi. Taiteilijaa musta ei siis koskaan tule.


Haalarista tuli siis muuten hyvä, mutta väljyyttä olisi saanut olla reippaasti enemmän. Harmittaa NÄIN paljon. Kyllä sitä nyt voi käyttää varmaan hetken, mutta en tiedä.. Ei huvita, koska se ei ole TÄYDELLINEN!

Hintaa tälle haalarille tuli vajaa 10€. Vetskari oli kirpparilta (3kpl/1,50€), vuori tosiaan kierrätyskamaa ja parinkympin fleecepalasta noin kolmasosa. Harmittaa ton fleecen puolesta, se on niin ihastuttavaa, ja nyt se on loppu. :(
Äiti äiti, voitinksmä?!

21. marraskuuta 2011

Värjäilyn tuloksia




Käytettynä ostetut takki ja housut oli ällöttävän vaaleanpunaiset. Värin valinta oli yllättävän vaikeaa, sillä normaalisti nopea vaistoni oli harvinaisen hiljaa valinnan hetkellä. Eikä aikaa ollut hukattavana, sillä kauppaseurana oli sekä mies, että lapsi. Tulos on kuitenkin hyvinkin silmää miellyttävä, eikä värjäämättä jääneet vaaleanpunaiset kohdat ole ollenkaan pahannäköisiä. Värjäsin näiden lisäksi myös valkoisen H&M imetys T-paidan.

Laukku

Mulla oli tossa kymmenisen (!!!!) vuotta sitten mielestäni ihana valkoinen laukku. Käytin sitä koko ajan useamman  vuoden ajan, ja ainoa ongelma laukussa oli sen valkoinen väri. Jossain vaiheessa laukku sitten lahosi aika kiitettävästi, mutten suostunut siitä luopumaan. Purin sen osiin, ja otin vielä jokseenkin kunnossa olevat osat käyttöön uutta laukkua varten. Puretuista osista piirsin uuden kaavan ja tässä tulos:




Vetskarit, lenkit ja vuori on vanhasta kassista. Miehustan farkku on täyttä uusiokamaa. Tää on ollut ikuisuusprojekti, ja laukun hohto on tässä viiden-kuuden vuoden aikana jo himmentynyt. Sain sen kuitenkin valmiiksi, ja nyt se roikkuu matkarattaiden aisassa "hoitolaukkuna".

12. marraskuuta 2011

Tripletti

Tripletti on DNA-juosteessa oleva kolmen nukleotidin emäksen jakso. Jokaistan jaksoa vastaan jokin kahdestakymmenestä aminohaposta.

Tripletti voi olla myös jotain paljon hauskempaa, kuten Metsolan joustofroteesta valmistetut pipo, tumput ja kauluri.
 Peruspipo samalla ohjeella kuin aiemmat pipot. Itselle sopivaksi muokattu, tosin siitä tuli vähän liian iso. Olen pienipäinen hyypiö.
 Nyt tuntuu olevan muodissa nää neulotut kaulurit. Meikällä ei sukkapuikot (enkä mä nyt ylipäätään tykkää olla puikoissa) pysy kädessä, niin ajattelin käyttää perinteisempää menetelmää.

Tämmönen kasa sillä menetelmällä sitten syntyi.
Kaupan päälle mätsäävät tumput
 Kaulurissa vielä takasauma ompelematta. Kaava on siis hyvin yksinkertainen, mutta menekki on aika suuri. Itkin verta.
Enää ei palella!
Setti piristää kivasti henkkamaukan alesta löytämääni perusmustaa villakangastakkia.

10. marraskuuta 2011

Perinteitä kunnioittaen

Jokaisen True-käsityöihmisen pennulla on itse tehndyt neuvolakortinkannet. Niin myös minun murullani, joka sopivasti täyttää 9kk ja neuvolakäynnit harvenevat dramaattisesti.

Niin vuori kuin miehustakin ovat kierrätyskankaita. Vuori on vanhaa lakanaa. Molemmat kankaat on tuettu (uudella) tukevalla tukikankaalla.


Ohje Täällä.


Netistä löytää kyllä ohjeet ihan kaikkeen. Niin siistiä miten paljon se avaa mahdollisuuksia tämmöselle tavalliselle tallaajalle!!


26. lokakuuta 2011

Pääntiellä ongelmia

Amiksessa opettaja meni sanomaan, että sitä ärsyttää, kun "vaatetusalan ammattilaiset" puhuu puvun kaula-aukosta. Sen jälkeen sama asia on ärsyttänyt mua. Kuunnelkaa esimerkiksi selostusta linnanjuhlista: aika usein naisten KAULA-AUKKO ei voisi olla syvempään uurrettu. Onko niillä oikeasti kaulassa aukko? Kerran olen nähnyt eräällä mummolla kaulassa aukon. Se hengitti sen kanssa.

Itselläni on ollut ompeluksien kanssa nyt pääntieongelma. En oikein tiedä, millaisia muutoksia kaavaan tulisi tehdä, että pääntie olisi sopivan kokoinen, jotta pää mahtuu siitä läpi suuremmin kiskomatta, mutta joka ei kuitenkaan lörpsöttäis joka suuntaan. Alan ymmärtää nepparilistoja ja napituksia vauvojen vaatteiden PÄÄNTIELLÄ.


Kävin avoimessa päiväkodissa, jossa oli Me&I esittelijä. VIRHE! Voi että ne oli ihania, haluan ne kaikki! Kotiäitiys ilmeisesti surkastuttaa aivoja, koska en mä koskaan halua edes itselleni niin kalliita kleedjuja. Aikuisena vaatteen käyttöikä kuitenkin lasketaan vuosissa, eikä kuukausissa niinkuin vauvoilla. En mä sieltä sitten kuitenkaan mitään ostanut, mutta sain inspiksen omiin pikku ompeluksiini.

Kuvassa ylhäällä siis Me&I inspiraationa syntynyt sienitunika ja passelit leggarit sieniresoreilla. Setistä tuli oikein toimiva tuota pääntietä lukuunottamatta, ja menee vielä pitkään! Tunika on tehty raglanhihaisen T-paidan kaavalla leventämällä ja pidentämällä helmaa summamutikassa. Hihoihin laitoin resorit, koska vain tasosaumalla sais siistimpää jälkeä, ja sitä mulla ei valitettavasti ole :(.  Helman kyllä saumuroin ja käänsin ompelukoneen joustavalla suoraompeleella, jolloin tulos oli yllättävän hyvä! 8euron sienikankaasta jäi sen verran, että siitä tekaisee vielä yhdet leggarit. Tän setin hinnaksi tuli siis ehkä noin 5 euroa.

Inspiraation lumoissa sitten tilasin Myllymuksuilta taas "jotain pientä" samalla kun tilasin kaksi pakettia neppareita :D Aina tässä käy näin!

19. lokakuuta 2011

Takki

Samalla kaavalla kuin aikaisempi takki. Tällä kertaa 92 senttinen ja puuvillavuorilla:






66senttiselle mallille ei ihan vielä istu yli 90 senttiset vaatteet. :)


Tyytyväinen olen. Tulos on just sellanen ku pitikin :) Ensi kerralla ehkä kuitenkin se fleecevuori ja ehkä hiippahuppu? Kenties, kenties. Motivaatio on palannut, ja mieli tekis päästä suunnittelemaan uutta. Voi kun sais tehdä oikeesti jollekin käyttöön näitä, meillä ei oo nyt tarvetta millekään :(

15. lokakuuta 2011

Ostoksilla

Käytiin miehen kanssa kirpparilla ostoksilla. Kerrankin löytyi jotain.

Ihaa

Pulle Nah

Tikru
En tykkää hahmojen kaupallistamisesta ja suoraan lapsille markkinoinnista, mutta kyllä mä silti tykkään Puhin filosofiasta. Ihana karvaturri!Taulut 2€/kpl

Ihan uudet, vaaleanpunaiset pökät. Luulen, että värjään nää jonkun muun väriseksi. 1€
Paita, jonka osto sitte kotona harmitti. Maksoi 2,5€ ja totesin että on vähän venynyt. Muuten on hyväkuntoinen.
Ihana vekkihame 1,5€! Ihan uusi, tai uudentuntuinen.












Ulkoiluhansikkaat 2€, ei mitään käryä oliko hyvä ostos. Ehkä joskus sekin selviää!