23. syyskuuta 2011

Something 4 me

Oon koko imetysajan kulkenut kahdella henkkamaukan lyhythihasella imetyspaidalla, yhdellä espritin pitkähihasella imetyspaidalla ja hupparilla. Tykkään tunikoista, mutta noi imetysvaatteet on ihan pirun kalliita kun miettii niiden käyttöikää, ni en oo raaskinu enempää ostaa.

Ajattelin kokeilla jotain mitä en oo tehny pitkään aikaan, nimittäin vaatteita aikuiselle! MULLE! Perus pessimistinä lähdin asenteella Ei siitä kuitenkaan hyvää tule, ja usko oli loppua pienen työtapaturman ansiosta. Trikoista ei käytännössä ollut valittavana vaihtoehtoja, koska pituus ei missään palassa riittänyt yhtenäiseen selkäkappaleeseen.

hirveä pose :D



Mulla ei ollut valmiina paidan kaavaa, joten piti alkaa piirtää. Tuhosin yhden parhaat päivänsä nähneen lyhythihaisen trikoopaidan, josta sain kivasti "peruskaavan" jota lähteä työstämään. Hihaan lisäsin pituutta ja etuosan imetysjärjestelmän kopioin niistä henkkamaukan lyhythihasista. Pääntie on huolileltu kaitaleella, ja hihoissa on kuminauhat. Helman käänsin sillä pirun tasosaumalla, ja joka kerta totean ettei niin olis pitänyt tehdä. Ehkä mä joskus vielä opin..

Pieni työtapaturma heräsi päiväunilta kriittisesta kesken pahimman inspiraation. Ei silti olisi kannattanut ottaa pikku apuria mukaan hommiin ennen kuin leikkaus oli saatu suoritettua. Kaava piti piirtää uudelleen.

Olin järkyttynyt kahdesta asiasta. Siitä, että tunikasta tuli tosi istuva (sain siis hyvän kaavan jatkoa varten, JES!) ja siitä MITEN HEMMETIN ISO SIITÄ PITI TEHDÄ. Voi hyvää päivää! Oon siitä onnellisessa asemassa, että ilmeisesti näen itseni pienempänä kuin mitä todellisuudessa olen. Yleensä se kai menee toisinpäin. Tää ajattelutapa ei kai ole kovin terveellinen, joten ei kun laihduttamaan :(

14. syyskuuta 2011

Uudesta uutta. Vai miten se nyt meni?

Muistatteko vielä Nämä? Nehän oli ihan perseestä suoraan sanottuna. Käytin niitä Ronjalla muutaman kerran ja totesin ettei se ole ollenkaan hauskaa. Mä tykkään, että vaatteiden pitää olla hauskoja, käytännöllisiä ja mukavia. Tein niistä sitten nämä:

 Leikkarin haalarit empirelinjalla kahtia. Housuosaan ompelin leveän punaisen resorin, ja taakakappaleelle merkin, jotta tiedän miten päin näitä pitäis käyttää. Kooksi tuli jotain vajaa 80 senttiä.
 Purin takakappaleelta piiloketjun (voi hyvä luoja, vihaan,VIHAAN purkamista. Vihaan VETOKETJUN purkamista!!) ja ompelin halkiot yhteen. Tunika puetaan pään yli.

Mulla ei ollut varastossa muuta limeä kuin tuo lycra. Yhdessä joustofroteen kanssa ne muodostaa aika kivan kontrastin. Helma on ihan suorakaiteen muotoisesta palasta tehty, ei kovin istuva. Olisin halunnut vyötärölle rypystystä, mutta mun pää ei yhtään toiminut leikkausvaiheessa: millainen kaava siitä olis pitäny piirtää??

Helman oon vaa vedelly saumurilla kiertopäärmeellä mustilla langoilla.
Tää on ehkä 74/80 kokoa. :) Paljon käyttökelposemmat vermeet kuin ne haalarihousut.


Riittäiskö hetkeks tää autokuosi? :D Tilasin kyllä just metsoloilta siniset autot-bodyn...

9. syyskuuta 2011

Ronjalle haalarihousuja - äidille iltapuhteita

Vihdoinkin sain haalarihousun kaavaa muunnettua niin, että se näyttää hyvältä sirppanan tytön päällä. Vielä kun sama tapahtuisi normihousujen kanssa...

Testasin vielä kaavaa näihin tähtihousuihin. Inspiraationa toimi Nämä, jotka on olleet lopussa niin kauan kun olen sivuilla vieraillut. Värejä ei ihan suoraan kangasvarastoista löytynyt, joten piti vähän improvisoida.

Olalle laitoin viimeiset nepparit, ja aplikaation muistin tukea hyvin. Silloin se ei kierrä eikä käännä mihinkään suuntaan.


Lindexillä, samoin kuin KappAhlissa on muute paljon kivoja ja inhimillisen hintaisia vaatteita!

 Metsolan autot -joustofroteesta tein sitten seuraavan version. Alkaa tuo resorin kanssa kanttaaminen sujua kuin vanhalta tekijältä.

Tällä kertaa laitoin olalle napit, jotka jäi takista yli. Niillä piti siis kiinnittää se tamppi takin takaosalle, mutta se nyt jää...


Metsolalle lähti taas tilaus. Mulla alkaa loppua selitykset tälle rahantuhlailulle. En enää keksi miten vakuuttaisin itseni, saatika sitten mieheni siitä, että nää ostokset on tuikitarpeellisia.















 Kootut selitykset:

1. Säästän rahaa kun ostan kankaat ja teen itse. (No joo, jos ostais halpiskankaita ja kaikki valmistuvat versiot olis käyttökelposia)

2. Harrastukset maksaa (no joo, nyt puolen vuoden aikana rahaa on mennyt tarvikkeisiin ja kankaisiin enenmmän kuin muihin harrastuksiin tähän mennessä yhteensä)

3. Kalliit koneet pitää saada käyttöön. (Tää on hei ihan totta!!)

4. Saanpahan sellaisia vaatteita tytölle kuin itse haluan. (Hmm.. Saan, mutta sais niitä muualta kätevämminkin)

5. Ne rahat kuluis sit kuitenki johonkin muualle (niinku viinaan ja tupakkaan :D)

6. Inflaatio syö koko ajan rahan arvoa, turha niitä on tililläkään seisottaa! (No, ei mun oo toistaseks tarvinnu visalla ostaa, mut kyllä sekin päivä vielä koittaa)

Meille muuten kotiutui 4kpl M kokoisia Fuzzi Bunz taskuvaippoja imuineen, käytettynä 25 euroa.  Vaikuttavat muutaman kerran käytön jälkeen oikein hyviltä!!

6. syyskuuta 2011

takki syksyksi

Neidille ompelin muutaman vuoden päähän vuoritetun syys/kevättakin kaupungille. Kokona on muistaakseni 80cm. Miehustana on Tritexin alepalapuuvilla, ja vuorina Eurokankaan jotain tollasta ihanan pehmeää teddyä. Napit jättirätistä, kun en joutanut Turun reissulla uudelleen Triteksin nappitaivaaseen. Kaveriksi takille tein hatun samoista kankaista, tosin siitä tuli varmaan liian iso parivuotiaalle. Kaavana on Ottobre 1/2005 kääntötakki. 
Hattu näyttää vähän isolta...


Taakse kuului tamppi, mutta se jäi matkasta. Ehkä jossain vaiheessa...

Silitystä vaativa pipa suojaa korvat ihanasti.

Miehustaan tuli ihanat pienet taskut. Ompelu onnistui upeasti pahvikaavan avulla. Ei siis yhtään ryppyä kaarevan taskun reunaan!

Beige teddyvuori ja haalean keltaiset napit.

Tein ensimmäiset napinlävet tolla omalla koneella, ja niiden kestävyys vähän jänskättää. Nappien ompelu oli myös työn ja tuskan takana, ja taas muistin miten IN-HO-AN käsin ompelua.

On hienoa huomata, miten oon kehittynyt tässä reilun puolen vuoden aikana! Hurjaa! Oon paljon pikkutarkempi ja vaativampi itseäni kohtaan, ja koko ajan tulee parempia ja laadukkaampia tuotoksia.

söpöilyhattu ja esimakua tulevasta

Joustofroteehousujen kaveriksi tein taas lippiksen vähän reilummalla kaavalla. Tarkotuksena, että peittäis korvat syksyn viimalta. Ihan kiva tuli, vaikka korvat tulee koko ajan näkyviin ja kumppari takakappaleella on liian löysä. Hieman myös liian suippo laelta. Trikoovuori.