Settejä kakkoselle

Miten pieni vauva puetaan? Paljonko se tarvitsee vaatetta? Voi apua, edellisesta kerrasta on ihan liian kauan aikaa.

Pienen paniikin saattelemana (ja tytölle sopivia vaatteita kirpparilla myydessä) aloin tehtailla tammikuussa syntyvälle kakkoselle jotain päällepantavaa. Ei sitä uniseksiä kuitenkaan NIIN paljon jäänyt kaappiin tytön kasvettua niistä ulos.

 Pahoittelen, kuva vääristää värejä. Body on kirkkaan oranssi. Ompelin kaikkiin bodyihin käännettävän hihansuut, sillä muistan miten vaikeaa (kivoja) sellaisia oli löytää kaupasta viime kerralla. Ihanat vihreät housut on ommeltu velourista, muistaakseni Metsolalta.

 Bodyn kaava on oma. Housut on muokattu Ottobren Nunnu-trikoohousista. Tykkäsin näissä tosta haarakappeleesta, joka on kiilaa helpompi ommella mutta jättää (kesto)vaipalle hyvin tilaa.

Mottoni oli: keep it simple! En siis lähtenyt kikkailemaan hihansuita enempää. Perusvaatetta olikin ihan terapeuttista ommella.

 Tässä olen yhdistänyt itse tehdyt trikoohousut ja äitiyspakkauksen bodyn. Yhdistelemällä yksinkertaisestakin saa mielenkiintoisen.

 Housujen kaava on oma. Näitä tehdessä huomasin hurjan jutun: OSAAN OMMELLA HAARAKIILAN! Kolme vuotta sitten taistelin niiden kanssa kerran jos toisenkin, mutta nyt se soljahti paikalleen. IHANAA!

Turkoosi body on Kappahlista.

 Musta raitabody on Kappahlista.

 Tässä vielä kokokuva yhdestä bodysta. Alas laitoin kaksi nepparia ja pääntien pidin nepittömänä. En oikein luota noihin neppareihin: joko en saa puristettua niitä riittävän tiukalle, tai ne rikkovat kankaan, tai kiinnitän ne vääriin kohtiin. Tämäkin on taito jota pitää harjoitella. Toistaiseksi olen käyttänyt (orja)työvoimana aviomiestä.

Käännettävä hiha, toivotaan että tää toimii käytännössä. Siisti siitä ainakin tuli :)

Kaavakokeilu

Tämä hamonen valmistui sovituskuntoon itse asiassa ennen piparkakkumekkoa. Kokeilin tämän kanssa, tarvitseeko kaavaan tehdä muutoksia. Eipä juurikaan tarvinnut, ja tästäkin tuli oikein höppänä mekkonen pienelle tytölle. Pari ylimmäistä nappia pitää ommella puoli senttiä alemmas. VIHAAN KÄSINOMPELUA! Jestas, se on melkein yhtä rasittavaa kuin vetoketjun purku.

Piirsin kaavan yhdistelemällä Ottobren valmiskaavaa, mittaamaalla sopivankokoista paitaa ja vertaamalla kaavaa pop:in ihanaan mekkoon joka on jo jäänyt pieneksi. Tässä hame on täyskello ilman sivusaumaa. Tämä tapa vie enemmän kangasta, mutta tää olikin marinoitunut jo riittävän pitkään kaapinpohjilla.

Piparkakkumekko

Jouluksi on lapselle ehdottomasti saatava aina uusi mekko. Varsinkin näin supersuloiselle tapaukselle. Tänä vuonna se on piparkakkukuosinen.

Kaava on itse piirrelty, sieltä täältä mallia ottaen. Hame on täyskello, sitä kelpaa hulmutella. Mekon alla on erillinen pitsialushame.

Yläosia

Tässä nyt tulee sitten näköjään kerralla päivitettyä kaikki mitä on tullu tehtyä.

 "katos tänne, niin äiti ottaa kuvan."

 "No nyt niin että paita näkyy kunnolla."

..kyllä siitä vielä kunnon facepose tulee!

Alaosia

 Hauska mekko syntyi vanhoista farkuista. Hame on kaavoitettu täyskelloksi. Hameen pitää päällä napakka uusi resori.

Piirsin kaavan itse. Piirsin kaavapaperille hieman lantiota leveämmä pienen ympyrän. Mittasin halutun hameen pituuden ja piirsin helman.

Kulmaviivaimen avulla piirsin haluamani kokoisia kolmioita aloittaen pienemmän ympyrän keskipisteestä. Jaoin ympyrän ensin neljään yhtä suureen osaan ja siitä puolitin kolmioita.

Sitten leikataan kolmiot vanhojen farkkujen lahkeista, sommitellaan värit sopivaan järjestykseen ja ommellaan pareittain yhteen. Resoria saa venyttää reilusti ommellessa. Helmaan riittää pelkkä huolittelu ja näyttää kivalta.

Joustofroteehousut on ommeltu omalla kaavalla ja taskut on vanhat tutut. Vyötäröllä on hieman liian löysä kuminauha. Lahkeiden resorit pitävät muuten löysät pöksyt kivasti pois leikkien tieltä.

 Nää näyttää tosi kivalta päällä, ja on vielä helppo ja nopea ommella. Tarvitsevat kyllä vielä paidan kaveriksi :)

Haalarit on aika kivoja ja niitä on kiva tehdä. Applikaatiot näyttävät myös hyviltä näissä. Palasin sorvin äären helpon leppäkertun parissa. Saa nähdä koska kerään riittävästi rohkeutta aloittaakseni jotain haastavampaa. Toistaiseksi pysytään kiltisti mukavuusalueella ja nautitaan kauniista ja onnistuneista lopputuloksista.

Takki kevääksi

Kerran hyväksi koettu kaava päästi kolmannen kerran työn alle. Tällä kertaa koossa 86. Tyttäreni on aika sirpsakka kaksivuotias käyttäessään 1,5 vuotiaalle sopivia kokoja :P

 

Vuoritin takin tikkikankaalla, jotta sitä voi käyttää näin pakkasillakin. Vuorin ostin joskus jonkun verkkokaupan alesta.

 Napit löytyi aikoinaan Kaarinan jättirätistä. Harvoin löytää isoja ja värikkäitä nappeja!

Hupun kaavoitin hiippamaiseksi. Se pysyy vuorin ansiosta hauskasti pystyssä.

 

Väriyhdistemä voi olla joihinkin silmiin vähän hassu. Mä jotenkin tykkään, vaikka en niin sinisen ystävä olekaan. Ja lapsen päällä tää malli on supersöpö <3.

Tilkkutäkki

Heippa!

Tyttöselle valmistui joululahjaksi tilkkuinen täkki. Käytin päällisen matskuna kaikkea jämää ja ylimääräistä. Örkkimönkijäiskangas, taustapuuvilla ja välissä oleva pehmuke ovat uutta.

Tytön sänky on sen mallinen, ettei päiväpeitto voi tulla reunojen yli. Siis se piti tehdä itse. Ehkä näin kivannäköistä päiväpeittoa jaksaa jatkossakin pedata?

Tekeminen oli yllättävän hankalaa. Lähdin projektiin rinta rottingilla ja muutaman päivän varoitusajalla. Ei se vanun tikkaaminen ollutkaan niin  läpihuutojuttu... Tämä ehti kuitenkin kaikesta huolimatta pukinkonttiin. Ja pitäähän sitä ihmisellä olla vähän haastetta elämässä.

Toki nukkevauva tarvitse samanlaiset nukkumisvermeet. Sängyn on joku joskus hyljännyt roskakatokseen, ja ystäväni noukki sen sieltä talteen. Se maalattiin kirkkaan punaiseksi (kuvasta poiketen) ja on yhden onnellisen tytön leikeissä mukana.